Sunnuntaipäivistä on syystä tai toisesta muodostunut niitä hetkiä, jolloin tekee mieli käpertyä retronurkkaukseen purkamaan vuosien (tai vuosikymmenten..) takaista backlogia, mutta tänään se tarkoitti kolvin kaivamista kaapista. Vanha “kunnon” Genesis nimittäin ilmoitteli jo tovin aikaa sitten taas virtaliittimen juotosten löystymisestä virtojen räpsyttelyllä, mutta kiinnostuskiikarit olivat juuri tuolloin kuumimpien helteiden aikaan aivan jossain muualla kuin kaulalla, joten remontti jäi sikseen.
Tänään kuitenkin tähdet ja etenkin motivaatio olivat sen verran kohdillaan, että tulin viimein tarttuneeksi meisseliin ja käden käänteessä Sega olikin jo purettuna osiin. Se on onneksi melko helppo operaatio, ja onnistuu tarvittaessa varmasti keneltä tahansa jolla pysyy perus ristipää kädessä.
Itse vikakin eli löystynyt virtaliitin on teoriassa todella helppo korjata, mutta tuli pantua merkille, että kuumempi kolvi ja kenties tinaimuri pitää laittaa ostoslistalle. Ehkä nykyisellä kolvillakin pärjäisi muuten, mutta “talttapäinen” kärki olisi ollut tässä tapauksessa terävää parempi. Jos jää kolvailu tavaksi, niin ehkä sitten voisi panostaa… mutta kassellaan.
No, tällä kertaa juotosten uusiminen onnistui lopulta ihan hyvin, mutta oli vielä toinenkin asia jonka halusin nyt samoilla vauhdeilla hoitaa kuntoon: virtalähteeltä tuleva liitin. Se onkin sitten ihan oma saagansa josta voisi kirjoittaa pidemmästikin, mutta yritän tiivistää.
Genesis kun on jenkkiperua, niin mukana tullutta virtalähdettä ei toki sellaisenaan ole voinut käyttää. Siksipä olen tähän asti käyttänyt yleismallista hakkurivirtalähdettä, jonka vaihdettavissa littimissä sattui olemaan yksi lähes sopiva. Se on hieman alkuperäistä suipompi, ja ajaa sinänsä asiansa (vaikkei aivan yhtä tiukasti istu), mutta ajattelin askarrella jenkkimuuntajasta roikkuvasta plugista “oikean” virtajohdon, jonka voi helposti irrottaa virtalähteestä itse virtalähteen liitintä vaihtamatta.
Tämä siksi että askartelin aiemmin saman tyyppisen piuhan Super Nintendoa varten, jonka plugi omasta takaa taas oli sen verran eksoottinen, ettei sellaista vaihtopäätä tahtonut löytyä yleismallisten virtalähdeiden valikoimista. Genesis / Mega Drive ja SNES toimivat kuitenkin samalla 10V jännitteellä, joten saman virtalähteen käyttäminen sinänsä on käytännöllistä. TOSIN, (jenkki-)SNESin tynnyriliittimien napaisuus on japanilaistyyppisesti(?) siten, että kärki on negatiivinen. Ratkaisin tämän laittamalla SNES-liitimen pään johdot “ristiin”, jolloin virtalähteen plugia ei tarvitse vaihdella lainkaan. Voin kertoa, että aika monesti on silti joutunut yleismittarilla tarkastamaan, että onhan napaisuudet nyt varmasti oikein…
Huhhuh, tässä vielä havainnollistava kuva, koska sekava sepostus on sekavaa sepostusta:
Eli virtalähteessä on yhdenlainen pää, joka menee noihin askarreltuihin piuhoihin, joiden toisessa päässä on sitten itse konsoliin menevä liitin.
Tällaista tällä erää.